Takaisin sorvin ääreen

Helou!
Viime viikko meni hiihtolomaillessa Laran kanssa Kankaanpäässä. Neiti otti matkustuksen rennosti ja ensimmäistä kertaa popsi mennen tullen kaikki heinänsä verkosta! Lara on muutenkin lunki tyyppi matkatessa, eli melkoista luksusta hevosenomistajalle.

Lomani alkoi tietenkin sairastelun merkeissä, kun flunssa ja jonkinsortin vatsapöpö iskivät päälle. Tartutin myös kaikki muut perheenjäseneni, ehkä jopa anoppini, joten terveisiä vain kotopuolelle! Buukkasin lomani ajaksi kalenterin täpötäyteen, ja pätkin nyt ne tähän alas päivä kerrallaan. Eli hiihtoloma by Heidi ja Lara, olkaa hyvä!

Arjen luksusta: valmiiksi ladattu kahvinkeitin aamuisin!

Perjantai 20.2.
Koulua ei ollut, joten aamun käytin vielä viimehetken pakkailu- ja siivoustouhuihin. Mami ja isi tulivat ja suunnattiin tallille hakemaan Lara kyyttiin! Olin edellisiltana kuumepäissäni pakannut jo loimet yms, joten tallille ei tainnut puolta tuntia kauempaa mennä. Neiti suorilta kärryyn ja nokka kohti Kankaanpäätä. Lara matkusti hipihiljaa heiniä mutustaen matkan ajan ja kotona vanhat tutut heppakaverit tervehtivät. Neiti boksiin, iltamössöt tulille ja kotiin nukkumaan.

Laran talentti: kuolakuplat! Tulos rankasta kouluväännöstä :D

Lauantai 21.2.
Olo oli tosi huono ja kuumeinen, joten suunnattiin Annan ja äitin kanssa päästämään Laraa irti maneesiin. Kahden päivän vapaat tuli riehuttua ja pukiteltua oikein huolella, Lara oikein nautti revittelystä. Itse ei tarvinnut kun seistä keskellä maneesia ja katsella päätöntä menoa. Kelkkailu olisi ollut ihan huippu aktiviteetti, mutta olo pakotti huilaamaan.

Laran uusi bestis Kulda

Sunnuntai 22.2.
Piti mennä maneesille, mutta vatsapöpö vaivasi ja olo oli oksettava. Suuntasimme Petran ja Uffen kanssa käyntimaastoon! Meidän käyntimaasto oli taas ah, niin nautinnollinen, kun kotiinpäin käännyttäessä taifuunia vastaava vastatuuli meinasi tiputtaa meidät selästä ja jäädytti vielä korvatkin. Erittäin rentouttava kävely siis!

Uusi Icepeakin kevättakki!

Maanantai 23.2.
Käytiin vielä kerran päästämässä Laraa maneesille, josta lihakset lämpöisinä neiti pääsi hierontaan. Lara sai vielä infrapuna-laserhoitoa ja hevonen muuttui silmissä uneliaaksi lössykäksi. Saatiin positiivista palautetta Laran lihaskunnosta. Kesällä tarkoin haalittu massa on muuttunut lihakseksi ja hevonen on sopivan pyöreä. Jes, olen saanut jotain tehtyä oikein kuntoutuksen myötä! Ja pohjakunnosta kiitokset Annalle, joka hoiti Laraa viikot minun ollessa Kouvolassa.

Tiistai 24.2.
Rupee oleen vaikeeta tää muistelu...Suuntasin Seinäjoelle tapaamaan erästä ystävääni ja vanhaa luokkatoveriani heti aamulla. Vietettiin päivä kaupungilla hengaillen, valokuvatessa ja jutustellessa. Olimme viimeksi nähneet alkukesästä, ei uskoisi! Jutut jatkuivat siitä, mihin viimeksi jäätiin. Olisi ihanaa nähdä useamman kerran vuodessa... Working on it!

Kallen valkusta (pysäytyskuvia kännykän videosta)

 Laran kanssa kävin kentällä vähän keventelemässä ja taivuttelemassa, koska tiesin jo etukäteen neidin vetävän juntturaan laserkäsittelystä. Se on siis ihan normaalia, olen itsekkin reporankana aina hieronnan jälkeen. Silloin tietää, että jotain on mennyt käsittelyssä perille. Taivuttelin siis neitiä ja availtiin vähän paikkoja.

Keskiviikko 25.2.
Keskiviikko oli perus maneesipäivä, seurana Setä-Uhve ja Petra. Menin vähän kavaletteja ja perusratsastus läpi askellajeissa. Ravi tuntui irtonaiselta ja laukka paremmalta, kiitos hieronnan! Piti lähteä käymään Ylöjärvellä, mutta suunnitelmat muuttuivat ja suuntasimme äitini kanssa Poriin. Eksyimme toki Puuvillaan shoppaamaan, josta mukaan tarttui extempore-ostos: uusi ihanan pirteä kevättakki! Omistan kolme nahkatakkia, joilla olen sutkuttanut menemään vuodenpäivät, joten kevyt pirteän värinen takki oli paikallaan. Aika yllätys värivalinta, eikö? Kävimme myös muilla asioilla, siitä lisää myöhemmin jos hommat onnistuu :)

Poikain kanssa Jämillä kahveella

Torstai 26.2.
Piitkästä aikaa kauan odotettu Kallen valmennus! Toivoin vähän estetehtäviä, sillä alamme hyppäämään Laran kanssa jo ihan kunnolla näillä näppäimillä. Myös harjoitusravikielto sai minut miettimään enemmän kavaletti-estetuntia. En tiedä mikä ihme meihin meni, mutta tunti meni aivan superhyvin ja saatiin jopa kehuja Iso K:lta! Kysyi, että olemmeko salaa reenanneet. Taisin vastava vain, että se on tämä luonnonlahjakkuus... hehe. Lara oli rento ja kuulolla, ei rynninyt esteille ollenkaan (mitä nyt pari kertaa vähän innostui..). Olin aivan supertyytyväinen ja olo oli pitkästä aikaa motivoitunut ja hyvä. Kisakalenteria täyttämään...


Illalla menimme poikien kanssa vetämään viiden tunnin kelkkalenkki. Ai että mä tykkään siitä hommasta! Pojat pysyivät ihan hyvin perässä, vaikka väliin joudun odottelemaan... Kohno mikä kohno, lajissa kuin lajissa! Kuningasidea oli mennä valmennuksen jälkeen kelkkailemaan, paikat huusivat hoosiannaa! Illalla selkä kiitti ja valvoinkin pitkään kipujen kanssa.

Minun toinen ratsu! Pahoittelut kelkkapainotteisista kuvista

Perjantai 27.2.
Anna meni Laran ja sain ihan oikean vapaan lomapäivän! Nukuimme melko pitkään ja suuntasimme aika extempore taas kelkkailemaan Villen kanssa. Junarataa pitkin Pomarkkuun ja välietappi anoppilassa. Tankkasimme mehevää jauhelihapiirakkaa, nam! Illalla  katsoimme elokuvan Pahatar, josta tykkäsin paljosti! Taas kylmägeeli oli  yöllä kovassa käytössä, aijaijai.

Lauantai 28.2.
Menimme aamulla äitini kanssa maneesille, jossa menin perus sileätyöskentelyä. Lara oli aivan tajuttoman hyvä ja lopuksi laukkasimme löysällä ohjalla rentoa eteenalas-laukkaa. Vitsi mikä tunne! Lara ei ole ollut sairasloman jälkeen kertaakaan näin hyvä ja rento. Motivaatiomittari kasvaa ja kasvaa!

Likkojen lenkki

Ratsastuksen jälkeen vein siskoni kelkkailemaan ja siinä vierähti taas sellaiset neljä tuntia. Oli hauskaa likkojen lenkillä ja päästiin jututtamaan kelkkailevia poliisejakin, hehe. Illalla vietettiin aikaa perheen kanssa ja kuskailin poikia baariin. Yöunet jäivät vähäisiksi..

Sunnuntai 1.3
Loma loppui :( Puolen päivän aikaan hevonen autoon ja nokka kohti Kouvostoliittoa. Plääh! Vanhemmat molemmat kuumeessa, minä ja Ville huonovointisina (toisella rapelia, toinen muuten vaan kipeä...). Matka meni liian nopeasti ja yhtäkkiä olinkin taas yksin omassa pikku yksiössäni. Voi nyyhky! Lara pääsi vielä ulkoilemaan ja ihmettelemään.

Tulipas pitkä teksti, jaksoittekohan edes lukea! Tänään Laran tuleva Kouvolan hoitaja tulee ratsastamaan, saa tää mamma vapaapäivän aina sillon tällöin! Ihanaa luksusta :D