Rakkausponiinit <3 |
Elikkä tosissaan (Kissi Vähähiilari, oli pakko) oon tällä hetkellä kotona työttömänä. Tai no, äitee pitää huolen siitä ettei hommat tekemällä lopu. Varsinkin alkukesänä työpäivät venyivät 12 tuntisiksi, mutta nyt tahti on laantunut ja olen saanut muutamia täysin lorvailupäiviäkin. Lorvailupäivät kuluvat yleensä asuntonäytöissä Kouvolassa.. :D how fun.
Juhannuksena oltiin Laran kanssa Niinisalossa harjoituskilpailuissa. Menimme luokat 80cm ja 90cm, joista pokasimme molemmista sijoitukset. 80cm 2. sija ja 90cm 3. sija. Rata oli sama kuin Zilpalla (sama ratamestari), joka osoittautui yllättävän vaikeaksi! Jo Zilpalla virhepisteiden määrä ihmetytti, mutta myös Niinisalossa puhtaiden ratojen määrä jäi minimaaliseksi. 80cm luokassa vain kaksi sai puhtaan radan ja 90cm kolme. Radassa oli kyllä mukavasti tekemistä, tiukkoja teitä, sarjaa jne. Pysyypähän ratsastajat ja hepat skarppina!
Juhannuksen vietin Nummirockissa, vesisateesta ja auringosta vuoronperään nauttien. Uusia bändilöytöjä tehty, vanhoja tuttuja moikkailtu ja grilli kävi kuumana. Tipaton juhannus, jossei muumilimua lasketa. Uusia tuttavuuksia musiikin saralta ovat Eluveitie, Insomnium ja Steve'n'Seagulls.
Juhannuksen jälkeen otimme äiten kanssa maastoilun toden teolla työn alle. Lara osaa olla väliin neitimäinen cityponi, joka kyttää kaikkea normaalia. Vastaan tulevat armeijan pasit eivät meinaa mitään, mutta maasta nouseva männyn kanto on kamaluutta. Ei koskaan tiedä mitä niiden mielessä liikkuu, joten ne kannattaa kiertää kaukaa. Menimme siis 2-3 kertaa viikossa maastoilemaan, joka tarkoitti siis intervalli- ja ylämäkitreeniä. Tämän lisäksi treenasimme maastoesteitä, nurmihyppyjä sekä koulua. Rataesteiden annoin olla toistaiseksi.
Kuvasin yhdestä treenikerrasta videota Goprolla, tässä video olkaa hyvä!
Podimme pientä kuolainongelmaa, sillä Lara on löytäny sisäisen täykkärinsä. Mitään hölmöä se ei tee, mutta tykkäisin paremmasta kontrollista. Muutaman kerran maastossa se on rynninyt esteelle vähän turhankin pää pystyssä ja selättömänä, joten päätin kokeilla jotain uutta. Hööksistä ostamani waterford ei toiminut ollenkaan, Lara oli sen kanssa todella levoton suustaan ja puri vastaan. Onneksi Laran kasvattaja lähetti kuolaimia sovitukseen ja löysin ratkaisun nivelbaucherista. Tämän kanssa Lara säilytti maastareilla tasaisen tuntuman (videossakin näkyvä pään nyppiminen jäi) ja eteni höyryjunan lailla korvat hörössä eteen. KIITOS! <3
ps. terkkuja sinulle Hööksin työntekijä, joka kyseenalaistit taitoni hevosenomistajana ja ratsastajana. En ikinä löisi kovempaa kuolainta suuhun, jos epäilisin hevosen olevan kipeä tai syyn johtuvan muusta. Kaikki asiat kuitenkin ovat kunnossa, joten hitusen vipuinen kuolain oli viimeinen vaihtoehto. Toimiva sellainen :)
Äiteen kanssa tehtiin kotiin Derbykentälle (lue: laitumelle) oikea Derbyeste! |
Kenttäkilpailuista teen erikseen oman tarkemman postauksen, jahka saan Petralta lisää kuvia! Sen verta kuitenkin, että saimme lopuiksi sijoituksen 11 ja kotiinviemisiksi ruusuke. Ylpeempi en voisi Larasta olla, se on vain niin <3 Huima ero meidän ensimmäiseen starttiin. Nyt treenaamaan vain lisää koulua ja käymään koulukisoissa, niin ei jännitä noin paljoa ne valkoiset aidat...
Alla olevat kuvat esteiltä on kuvannut Piia Mäkelä, kiitos!
Pulla ja tosipulla |
ai häv noouuu aidia vat aim duuin |
Harmi kun vähän liian aikainen ajoitus kuvassa :( |
Kolme muskettisoturia <3 iso sydän! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti