Maastoilua

Helou! 

Hirveesti ei oo nyt ollu kirjoteltavaa.. Olen maannut maanantaista asti kuumeen kourissa ja Enna on pääosin liikutellut Laraa. Ensimmäisen kerran maanantain jälkeen nousin tänään selkään ja heikon olon vuoksi päädyin maastoköpöttelyyn. Petra ei päässyt mukaan, joten päätin kokeilla maastoilua yksin. Turvallisuuden ääryyttä on ottaa kuvia puhelimella yksin hevosen kanssa maastossa!

paluumatkalla silta oli jo helppo nakki!

Ensimmäisenä eräs vanhempi pariskunta ajoi vanhalla autollaan vastaan. He hidastivat, pysäyttivät ja sammuttivat auton fiksusti tien viereen. Onnesta soikeana kiittelin heitä ja väläytin hymynkin kun toimivat niin fiksusti. Kiittelin ilmeisesti liian aikaisin, kun pari metriä auton ohitettua he käynnistivätkin sen ja Lara säikähti sitä aikalailla. Ei ollut ihan terveen kuuloinen käynnistys vanhukselta! Olisivat nyt odottaneet, että pääsen kunnolla ohi.. No kaunis ajatus silti :)

Laralla riitti ihmeteltävää menomatkalla. Ladon kulma, isot kasvit, tiiliskivikasa yms kätkivät ilmeisesti mörköjä taaksensa. Pahin vastus oli kuitenkin puurakenteinen silta. 10m ennen piti pysähtyä ihmettelemään ja vähän koetettiin kotiinkinpäin kääntyä. Siinä sitten kannustin ''You can do it!'' meiningillä tuijottelevaa konia, kunnes neiti rohkeni ja käveli hyyvin hiitaasti pää alhaalla sillan yli. Rohkea neiti uskalsi ihan itse ilman kaverin vetoapua!

myös tämä pömpeli oli aika kamala.. hui!!

Lara oli kyllä päivän piriste. Tallille tullessa se oli sisällä ja minut nähtyään se hörisi oikein kunnolla! Söpöä! Harvoin mikään hevonen hörisee mulle muutoin kuin ruoka-aikaa.. Ihanin Lara <3

Lartsu <3 (hyyyvin lähellä sallittua rajaa!!)

5.10 olisi seurakoulukilpailut Zilpalla (?), ohjelma olisi sama kuin kenttäkilpailuissa.. Ensiviikko menee siis aggressiivisessa koulutuuppauksessa. Huoh!Tekemällä oppii, ei voi muuta :)

Linssilude <3