Ongelmankorjausta vol 1

Meillä on Laran kanssa iiiso ongelma. Ollut aina. Kulmien ratsastus! Lara on välillä äärimmäisen vino, toisinaan turta pohkeelle ja toisinaan ottaa yliherkästi avut vastaan. Tuloksena kaatuminen ja punkeaminen lapa edellä joka kulmaan. Ärsyttävää ja vaikeaa korjata!

Ihan ensiksikin muistutan, että vasen pohkeeni ei toimi kunnolla. Lyheysti sanottuna jalkaleikkaukseni vuoksi se on edelleen voimaton ja vasemman pohkeen käyttö sattuu aivan mielettömästi. Ennen leikkausta varoin jalkaani, enkä laskenut sille painoa jalustimelle ollenkaan. Tästä syystä istuntani on suoraansanottuna päin peetä. Nyt kun olen koettanut korjata asiaa, huomaan varsinkin oikeassa kierroksessa ympyröillä, että painoni on enemmän vasemmalla ja kylkeni on oikealle rutussa. Siis niin vänkyrä asento, kun olla ja voi. Todella hienoa, minä!

Ystäväni Googlen ansiosta löysin Kortelaisen Tanjan Centered Riding sivuston ja ihan loistavan kirjoituksen kulmien ratsastamisesta. Lätkäisen siitä kohtia tähän. Koko tekstin voit käydä lukemassa täältä. 

- Kulmassa ja käännöksessä kääntävät avut ovat sisäohja - ulkopohje sekä katse ja paino. Ulko-ohjaa ja sisäpohjetta käytetään apuna, mutta niillä ei varsinaisesti käännetä hevosta. Monesti hevonen ennakoi kulmaa (hevonen on opetettu ennakoimaan kulmaa), ja alkaa kääntymään jo monta metriä ennen kulmaa. Tällöin ratsastajien näkee painavan sisäpohkeella hevosta uralle, kunnes kulman kohdalla sisäpohkeesta hellitetään ja hevonen kaatuu kulman läpi.

- Kulmassa hevosen ulkoetujalan tulee astua (etukautta) ristiin sisäetujalan eteen (kohti hevosen keskilinjaa), samalla kun sen sisätakajalan tulee astua syvälle hevosen alle kohti painopistettä (painopisteeseen) hieman ristiin kohti hevosen keskilinjaa. Näin hevosen on siis taivuttava kehostaan, että se voisi tehdä molempia yhtä aikaa, ilman että se joko vain kääntää/väistää takaosansa tai kaatuu lapa edellä kulman läpi.

!!TÄRKEIN!!

RATSASTAJAN AVUT

Kuten todettu, kaikkia neljää raajaa ja vähän enemmänkin tarvitaan.

Sisäohja: sisäohja asettaa hevosen sisälle päin ja kääntää osaksi hevosta. Jos sisäohja on löysä, hevonen kulkee usein suorana tai ulos asettuneena. Sisäohjalla on tärkeää säilyttää tasainen ohjastuntuma läpi kulman (ja ennen kulmaa). Kun kulma tai käännös on suoritettu, sisäohja myötää hevoselle antaen sen näin suoristua. Tätä opetellessa myötäämistä voi itse korostaa antamalla selkeän löysän ohjaan. Myöhemmin myötäykseksi riittää sormien rentouttaminen, kuten avuksi riittää pieni jännitys sormissa.

Ulko-ohja: ulko-ohja tukee hevosta. Ulko-ohja myös säätelee asetusta. Jos ulko-ohja on löysällä, hevonen joko yliasettuu sisälle, jos sisäohjan paine on liian iso, tai ei taivu keskivartalostaan ja kävelee suorana kulman läpi. Ulko-ohjan tuki on tärkeä, sillä ilman ulko-ohjaa, ei hevonen voi oikeaoppisesti astua takajalallaan syvälle alleen, kohti kuolainta ja ulko-ohjaa (pl. äärimmäisen koulutetut hevoset joiden kokoamisaste on suuri ja lihaskunto riittävä kantamaan hevosen oikeassa muodossa).



hienosti väännyn tuolla selässä!

Sisäpohje: sisäpohje on tolppa, jonka ympärille hevonen taipuu. Ilman sisäpohjetta, hevosella ei ole tukea eikä se näin voi taipua oikein, se ei voi astua ulkoetujalallaan syvälle ristiin sisäetujalan eteen. Sisäpohje "taittaa" hevosen lapojen takaa, ja antaa näin hevoselle mahdollisuuden taipua. Liian voimakas sisäpohje väistättää hevosen takaosaa ulospäin, eikä se näin ollen astu kohti painopistettään vaikkakin astuu ristiin takasillaan. Liian voimakas sisäpohje ilman sisäohjaa taas usein väistättää koko hevosta ulospäin, ja näin kulma valuu liian pitkäksi, käännös ei ole napakka ja terävä (mikäli ei olla oikeasti ratsastuskentän kulmassa jossa aidat tukevat hevosta). Jos sisäpohje ei tarjoa tukea hevoselle, se välttää taipumisen ja kävelee lapa edellä astumatta etusillaan ristiin.

Ulkopohje: ulkopohje on varsinainen kääntävä apu. Ratsastajan ulkolonkka siirtyy kääntyessä eteenpäin, jolloin ratsastajan lonkan ja reiden vaikutus kohdistuu hieman edemmä kuin yleensä, pohje pysyy kuitenkin paikoillaan. Ulkopohje taivuttaa hevosen sisäpohkeen ympärille ja pyytää ulkoetujalkaa kääntymään. Hevosen kääntyessähän sisäetujalka astuu kokoajan suoraan eteenpäin, kun ulkoetujalka astuu taasen ristiin sisäetujalan eteen. Toisin sanoen hevonen astuu joka toisella askeleella (=liikuttaessaan sisäetusta) tavallaan eteenpäin ja joka toisella askeleella (=liikuttaessaan ulkoetusta) kääntää itseään. Ilman ulkopohjetta kulma menee pitkäksi, hevonen lähtee avotaivutuksen tapaiseen liikkeeseen väistäen vain sisäohjaa ja pohjetta. Jos ulkopohje on liian takana, se kääntää hevosen takaosaa sisälle päin (harvinaista). Jos ulkopohje on liian voimakas, hevonen ei taivu vaan kaatuu kulman läpi lapa edellä.

vino kuin mikä

Paino: paino on aina ratsastettaessa liikkeen suunnassa. Eli paino tulee olla enemmän sisäistuinluulla. Molemmat istuinluut tulee kuitenkin tuntea, ei saa kallistua satulassa. Vain paino siirtyy sisäpuolelle. Ulkoistuinluu ei saa nousta ilmaan ja lantionkorin tulee olla vaakatasossa. Sisäjalka on pitkä ja painava jalustimessa.

Tästäkin näkee istuntani surkeutta

Katse: katse on liikkeen suuntaan, kohti uutta uraa, mihin ollaan menossa. Ratsastaessa tulisi aina katsoa, minne on menossa. Hevonen lukee katseen aiheuttamat jännitykset vartalossa ja usein pyrkii sinne, minne ihminen katsoo.

Kun ollaan käännytty uudelle suoralle uralle, myödätään sisäohjasta ja ajetaan hieman sisäpohkeella hevosta eteen. Näin hevonen suoristuu.

Tässä vinouteni ja kaatuminen tulee parhaiten esille.. Enjoy!

Ongelmakohtia, joista löysin itsenikin:

Hevonen kävelee sisälapa edellä kaatuen kulman läpi. Johtuu sisäpohkeen puuttumisesta, liian voimakkaasta ulkopohkeesta, riittämättömästä sisäohjasta tai liian voimakkaasta ulko-ohjasta.

Hevonen tekee "etuosankäännöksen" eli väistää takaosalla läpi kulman. Liian voimakas ja takana oleva sisäpohje, liian voimakas sisäohja-ulko-ohja yhdistelmä. Ratsastajan ylävartalon kiertyminen, tai ratsastajan sisäkyljen ryttyyn painuminen.

Tässä olisi mietittävää! :) Kisapostaus tulossa myöhemmin..